Kansanvaltuuskunnan rahat
Helmikuussa 1918 kansanvaltuuskunta otti Rahapajan haltuunsa noin kolmeksi kuukaudeksi. Tänä aikana painettiin omia seteleitä ja lyötiin oma 5 pennin kolikko — sisällissodan ajan poikkeuksellinen luku Suomen rahahistoriassa.
5 penniä 1918 — ”Kansan työ, kansan valta”
Akseli Halosen suunnitteleman kolikon tunnuspuolella on kolme fanfaaritorvea ja kehäteksti ”KANSAN TYÖ, KANSAN VALTA, SUOMI 1918 FINLAND”. Kolikosta tunnetaan kaksi päävarianttia, jotka erotat torvien ja seppeleen lehdyköiden pituudesta.
Kansanvalta 1
Kansanvalta 2
| Variantti | Tuntomerkit | Materiaali | Mitat | Lyöntimäärä | SNY |
|---|---|---|---|---|---|
| Kansanvalta 1 | Pitkät torvet ja seppeleen lehdykät; pallojen vieressä lyhyet lehdykät. | Kupari | 18 mm · 2,5 g | 34 880 | 94.1 |
| Kansanvalta 2 | Lyhyet torvet ja seppeleen lehdykät; pallojen vieressä pitkät lehdykät. Tunnistat lipputangon kärjestä. Valmistettu ennen vuotta 1922. | Kupari | 18 mm | Ei tiedossa | 94.2 |
Kolikosta tunnetaan myös harvinainen hopeinen versio (halkaisija 18 mm, paino 2,43 g tai 2,76 g), joka on erittäin todennäköisesti myöhempi ”fantasiaraha”. Lisäksi 1920-luvulla Saksassa valmistettiin kolikosta väärennös.
Kansanvaltuuskunnan setelit
Suurin osa kansanvaltuuskunnan painamista seteleistä julistettiin laittomiksi; poikkeuksena olivat 1 markan setelit. Erityisesti 100 ja 500 markan seteleillä harjoitettiin laajaa sarjanumeroiden manipulointia, jolla laittomia seteleitä pyrittiin muuttamaan ”aidoiksi”. Manipuloidut sarjanumerovälit:
- 1 markka 1916: 20 232 001 – 20 880 000
- 5 markkaa 1909: 19 397 001 – 20 789 000
- 20 markkaa: 9 874 001 – 10 019 000
- 100 markkaa: 2 775 001 – 2 983 000
- 500 markkaa: 17 001 – 262 000
Sivustomme aineisto on koottu: Lähdeluettelo.