10 markkaa
10 markkaa-kolikot lyötiin vuosina 1878–2001. Alla lyöntimäärät vuosittain, 36 vuosikertaa ja 13 tunnettua varianttia. Napauta “Lisätietoja” nähdäksesi variantit, väärennökset ja harvinaisuudet vuosikohtaisesti.
Suomessa otettiin kultakanta käyttöön vuonna 1878 ja kultakanta oli käytössä aina vuoteen 1915 asti. 10 markan kolikoita lyötiin kultaisena 1878-1913 välisenä aikana. Suomi kiinnitti markan 1926 jälleen kultakantaan josta luovuttiin 1931. Näiden kultakolikoiden arvot ovat aina vähintään romukullan verran toki harvinaisuuksiakin on olemassa joista kerromme sinulle erikseen. 10 markan suuriruhtinaskunnan ajan variantit on listattu erikseen tälle sivulle.
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 10 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta.
Aleksanteri II
1878–1879Kulta · 3,22g · 18,9mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1878 | 254 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1879 | 200 000 | Kulta | Lisätietoja |
3,22g
Aleksanteri III
1881–1882Kulta · 3,22g · 18,9mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1881 | 100 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1882 | 386 040 | Kulta | Lisätietoja |
3,22g
Nikolai II
1904–1913Kulta · 3,22g · 18,9mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1904 | 102 203 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1905harv | 49 921 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1913 | 396 000 | Kulta | Lisätietoja |
3,22g
Alumiinipronssia
1928–19398g · 27mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1928 | 725 000 | Lisätietoja | ||
| 1929 | 725 000 | Lisätietoja | ||
| 1930väär | 258 000 * | Lisätietoja | ||
| 1931 | 1 533 000 * | Lisätietoja | ||
| 1932 | 1 003 000 | Lisätietoja | ||
| 1934 | 154 000 | Lisätietoja | ||
| 1935 | 81 000 | Lisätietoja | ||
| 1936 | 304 000 | Lisätietoja | ||
| 1937 | 181 000 | Lisätietoja | ||
| 1938 | 631 000 | Lisätietoja | ||
| 1939 | 133 000 | Lisätietoja |
* Vuoden 1930 ja 1931 rahoista on tehty niin kutsuttu Järvisen väärennös, näitä väärennöksiä on arviolta yhteensä 600kpl ja ne ovat erittäin harvinaisia rahoja.
Alumiinipronssia
1952–19623g · 20mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1952var | 6 390 000 | 3 varianttia | Lisätietoja | |
| 1953var | 22 650 000 | 3 varianttia | Lisätietoja | |
| 1954 | 2 452 000 | Lisätietoja | ||
| 1955var | 2 342 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1956 | 4 238 000 | Lisätietoja | ||
| 1958var | 3 292 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1960 | 740 000 | Lisätietoja | ||
| 1961var | 3 756 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1962 | 1 852 000 | Lisätietoja |
Kuparinikkeliä/alumiinipronssia
1993–20018,8g · 27,25/18mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1993var | 30 002 000 | 1 varianttia | Lisätietoja | |
| 1994 | 19 979 000 | Lisätietoja | ||
| 1995 | 4 008 000 | Lisätietoja | ||
| 1995 | 500 000 ** | Lisätietoja | ||
| 1996 | 3 300 000 | Lisätietoja | ||
| 1997 | 917 607 | Lisätietoja | ||
| 1998 | 797 713 | Lisätietoja | ||
| 1999 | 100 000 | Lisätietoja | ||
| 1999 | 100 000 *** | Lisätietoja | ||
| 2000 | 100 000 | Lisätietoja | ||
| 2001 | 200 000 | Lisätietoja |
** Joutsen, Juhlaraha
*** Liekinpuhaltaja, juhlaraha
10 markkaa Järvisen väärennös 1930 ja 1931
Tunnetuin 10 markan väärennös on turkulaisen Eero Matias Järvisen vuonna 1934 valamalla valmistama väärä kymppi, jota tunnetaan vuosiluvuilla 1930 ja 1931. Nopein tunnistus: väärennös painaa noin 9,4–9,9 g (aito 8 g), väri on kellertävä ja arvopuolella kulkee tyypillisesti viivamainen kohouma numerosta 1 MARKKAA-sanan M-kirjaimeen.
Lue koko Järvisen väärennöksen tarina ja täydelliset tuntomerkit vuoden 1930 sivulta →
10 markkaa suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset
Myös autonomian ajan 10 markan kultarahasta (aito: 3,22 g, halkaisija 18,9 mm, kultapitoisuus 900/1000) tunnetaan nykyään kopio — vuoden 1905 rahasta, joka oli pitkään ainoa kopioimaton autonomian ajan rahatyyppi. Kopioita myydään sekä COPY-stanssattuina että ilman, myös kullattuina.
Kopio ei ole kultaa, mikä helpottaa tunnistusta: kappaleet ovat joko liian paksuja tai alipainoisia, kun aito painaa hyvin tarkasti 3,22 g. Yksityiskohtien yleisen epäterävyyden lisäksi varmin tuntomerkki on vuosiluku: kopiossa se on liian isokokoinen, ja numero 5 ulottuu yläpuolisen viiva–piste–viivakuvion oikeanpuoleisen väliviivan pään ohi — aidossa se jää viivan tasalle.
Lähteet: Jorma J. Imppolan väärennösartikkelit (Numismaatikko), PK-numismaatikoiden foorumin kuva-aineisto sekä Tuomo Koskiahon kirjoitus (Keski-Suomen Numismaatikot ry).