20 markkaa
20 markkaa-kolikot lyötiin vuosina 1878–1962. Alla lyöntimäärät vuosittain, 29 vuosikertaa ja 5 tunnettua varianttia. Napauta “Lisätietoja” nähdäksesi variantit, väärennökset ja harvinaisuudet vuosikohtaisesti.
Suomessa otettiin kultakanta käyttöön vuonna 1878 ja kultakanta oli käytössä aina vuoteen 1915 asti. 20 markan kolikoita lyötiin kultaisena 1878-1913 välisenä aikana. Suomi kiinnitti markan 1926 jälleen kultakantaan josta luovuttiin 1931. Näiden kultakolikoiden arvot ovat aina vähintään romukullan verran toki harvinaisuuksiakin on olemassa joista kerromme sinulle erikseen. 20 markan suuriruhtinaskunnan ajan variantit on listattu erikseen tälle sivulle.
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 20 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta.
Aleksanteri II
1878–1880Kulta · 6,45g · 21,3mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1878 | 235 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1879 | 300 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1880 | 90 020 | Kulta | Lisätietoja |
6,45g
Aleksanteri III
1891Kulta · 6,45g · 21,3mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1891 | 90 541 | Kulta | Lisätietoja |
6,45g
Nikolai II
1903–1913Kulta · 6,45g · 21,3mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1903 | 112 012 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1904 | 188 253 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1910 | 201 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1911 | 161 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1912 | 881 000 | Kulta | Lisätietoja | |
| 1913 | 214 000 | Kulta | Lisätietoja |
6,45g
Alumiinipronssia
1931–193913g · 31mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1931 | 16 000 | Lisätietoja | ||
| 1932 | 14 500 | Lisätietoja | ||
| 1934 | 389 000 | Lisätietoja | ||
| 1935 | 249 000 | Lisätietoja | ||
| 1936 | 114 000 | Lisätietoja | ||
| 1937 | 509 500 | Lisätietoja | ||
| 1938 | 509 500 | Lisätietoja | ||
| 1939 | 955 000 | Lisätietoja |
Alumiinipronssia
1952–19624,5g · 22,5mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1952 | 83 000 | Lisätietoja | ||
| 1953var | 2 873 000 | 3 varianttia | Lisätietoja | |
| 1954var | 17 034 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1955 | 2 796 000 | Lisätietoja | ||
| 1956 | 2 536 000 | Lisätietoja | ||
| 1957 | 1 052 000 | Lisätietoja | ||
| 1958 | 515 000 | Lisätietoja | ||
| 1959 | 1 582 000 | Lisätietoja | ||
| 1960 | 3 849 000 | Lisätietoja | ||
| 1961 | 4 432 000 | Lisätietoja | ||
| 1962 | 2 276 000 | Lisätietoja |
20 markkaa suuriruhtinaskunta väärennökset
Tämä artikkeli on koostettu Jorma J Imppolan kirjoituksesta sekä PK numismaatikoiden foorumille lisätyistä kuvista kuin myös teksteistä, lisäksi käytetty Tuomo Koskiahon kirjoitusta Keski-Suomen Numismaatikot Ry.
Sokerina pohjalla on todella rytinällä Suomenkin markkinoille vyöryneet 20 markan kultarahan vuodelta 1913 tekelekopiot, jotka ovat käytännössä puhdasta kuparia. Pintakultauksella on tätäkin ”ongelmaa” korjailtu ja näitä on aivan tosissaan ja suurissa määrin kaupiteltu aitoina.
. 20 markkaa 1913 kultaa, aito ylinnä, tekele alinna. Tekeleen kurja laatu on silmiin pistävää. Lisäksi tekele on liian paksu ja se on reilusti alipainoinen 4,65 gramman painollaan. Aito 20 markan kultaraha painaa 6,45 grammaa.
Ollaanpa siis nyt tarkkoina näiden tekeleiden kanssa!
20 markkaa tasavalta tunnetut väärennökset
Vuoden 1932 20 markan kultarahasta on liikkeellä huolestuttavan hyvälaatuinen kopio, jonka halkaisija on täsmälleen aidon 31 mm. Osa kopioista on COPY-stanssattuja, mutta ei suinkaan kaikki.
Onneksi yksi varma tunnistustekijä löytyy: vuosiluvun jälkimmäisen 2-numeron ylälenkki. Aidossa rahassa lenkin päässä ei ole pallukkaa — kopiossa on. Epäilyttävän 1932-rahan kohdalla vuosiluku kannattaa siis aina tarkastaa luupilla.
Lähteet: Jorma J. Imppolan väärennösartikkelit (Numismaatikko), PK-numismaatikoiden foorumin kuva-aineisto sekä Tuomo Koskiahon kirjoitus (Keski-Suomen Numismaatikot ry).