200 markkaa
200 markkaa-kolikot lyötiin vuosina 1926–1959. Alla lyöntimäärät vuosittain, 5 vuosikertaa ja 2 tunnettua varianttia. Napauta “Lisätietoja” nähdäksesi variantit, väärennökset ja harvinaisuudet vuosikohtaisesti.
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 200 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta.
Kultaa
19264,21g · 18,5mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1926harv | 50 500 | Lisätietoja |
Hopeaa
1956–19595,2g · 24mm| Vuosi | Lyöntimäärä | Materiaali | Huomiot | |
|---|---|---|---|---|
| 1956 | 1 552 000 | Lisätietoja | ||
| 1957 | 2 157 000 | Lisätietoja | ||
| 1958varharv | 1 477 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1958varharv | 34 000 | 2 varianttia | Lisätietoja | |
| 1959 | 70 500 | Lisätietoja |
200 markkaa tasavalta väärennökset
200 markan rahoista tunnetaan kopiot kahdesta vuosikerrasta, ja molempia myydään sekä COPY-stanssattuina että ilman.
200 mk 1926 (kulta): kopion ainoa selkeä ero aitoon on kirjainten ja numeroiden ”pulleus” ja epätarkkuus — vertailu aitoon kuvaan on siksi välttämätön. Kopioita myydään myös kullattuina. Saman kopiosarjan 100 markan versio on ilmeisesti tehty skaalaamalla 200 markan meistit pienemmiksi.
200 mk 1958 S (hopea): kopion laatu on heikko, mutta varmin tunnistustekijä on rahamestarin kirjain: kopiossa se on tavallinen S, kun aidossa rahassa on vanhanmallinen kaunokirjoitus-S.
Lähteet: Jorma J. Imppolan väärennösartikkelit (Numismaatikko), PK-numismaatikoiden foorumin kuva-aineisto sekä Tuomo Koskiahon kirjoitus (Keski-Suomen Numismaatikot ry).