Haluatko lukea lisää koerahoista tai työnäytteistä? Kirjoitimme niistä koosteen tälle sivulle.
Kultaan lyöty 10 penniä 1867 — uniikki erikoislyönti
Vuodelta 1867 tunnetaan yksi ainoa kultaan lyöty 10 pennin raha, joka painaa noin 26,95 grammaa — moninkertaisesti enemmän kuin vuonna 1878 aloitetut varsinaiset 10 ja 20 markan kultarahat (3,23 g ja 6,45 g). Kyse ei ole koerahasta vaan niin sanotusta off metal strike -lyönnistä: aidoin meistein muusta kuin asetuksen mukaisesta metallista tehdystä erikoislyönnistä. Raha on samalla vanhin tunnettu suomalainen kultalyönti, yksitoista vuotta ennen kultarahojen tuotannon alkua.
Rahan vaiheet huutokaupoissa
Rahan julkinen historia alkaa Amsterdamista: Jacques Schulmanin huutokaupassa 1.–4.5.1962 se oli myynnissä kohteena 2023 kuvauksella ”struck of gold, 27 gr, of the highest rarity, probably unique”. Kohde jäi salissa myymättä, mutta myytiin huutokaupan jälkeen 450 Yhdysvaltain dollarilla — tuntuvalla alennuksella 2 750 guldenin arviosta. Ostaja lienee ollut keräilijä Leonid Söderman, jonka 27.11.1973 päivätyssä kirjeessä rahaa tarjottiin edelleen 45 000 Sveitsin frangin hintaan.
Seuraavaksi raha nousi esiin B. Ahlström Mynthandel Ab:n huutokaupassa Tukholmassa 9.–10.11.1974 (kohde 1103, arvio 100 000 kr), jossa se myytiin 81 000 kruunulla. Viimeisin julkinen esiintyminen on Heritage NY Signature Sale #296 New Yorkissa 27.–30.7.2002 (kohde 11903, ”cleaned XF with rim bumps”): salihuuto päättyi 6 250 dollariin ja loppuhinta huutomaksuineen oli 7 762,50 dollaria — joskin Heritagen omissa tilastoissa kohde on merkitty myymättömäksi. Sen jälkeen rahasta ei ole julkisia tietoja.
Miksi raha lyötiin?
Selityksiä on esitetty kaksi. Vanhemman, jo Södermanin kirjeeseen palautuvan teorian mukaan raha olisi lyöty kuuluisan keräilijän, kreivi Philipp von Ferrarin (1850–1917) laskuun — hänen kerrotaan tilanneen eurooppalaisilta rahapajoilta kuparirahojen kultalyöntejä. Muita suomalaisia vuoden 1867 kultalyöntejä ei kuitenkaan tunneta, mikä heikentää teoriaa.
Uskottavampana pidetään Tuukka Talvion esittämää tulkintaa: raha olisi rahapajan tai sen työntekijöiden lyöttämä 50-vuotislahja rahapajan johtajalle August Fredrik Soldanille, joka täytti 50 vuotta 13.7.1867. Tulkintaa tukee sekin, että 10 penninen oli tuolloin liikkeessä olleista rahoista suurikokoisin ja siten edustavin kultalyönnin pohjaksi.
Vuosiluvun variantit
Vuoden 1867 10 pennisistä tunnetaan kolme vuosiluvun yksityiskohtavarianttia: leveä 6:n ja 7:n väli hoikalla 7:n lipalla ja suoralla 6:lla; leveä väli tukevalla lipalla ja hieman vinolla 6:lla; sekä kapea väli tukevalla lipalla ja vinolla 6:lla. Kultalyönti edustaa näistä viimeistä tyyppiä.
Lähde ja kuvat: Jorma J. Imppolan artikkeli ”10 penniä 1867 kultaa, uniikki mysteeriraha” (Numismaatikko 2021); Aimo Linkosalmi, Numismaatikko 6/1974 ja 5/1988; Tuukka Talvio, Numismaattinen aikakauslehti 2/2000.